Kesän kynnyksellä - kiitollisena kohti ansaittua lepoa

Toukokuu väistyy, ja kesän lupaus leijuu jo ilmassa – valo lisääntyy, lämpö hellii, ja luonto herää täyteen loistoonsa. Aamut ovat valoisia, linnut laulavat kilpaa, ja moni meistä laskee jo päiviä – pian koittaa hetki hengähtää.

Varhaiskasvatuksen opettajalle kevät on tunteiden aikaa. Saamme iloita lasten uusista taidoista ja kasvusta. Samalla edessä on hyvästien hetki: viskarit siirtyvät eskariin, eskarit kouluun. Jokainen lapsi jättää jäljen – ja on etuoikeus saada kulkea osa heidän matkaansa.

Toivon, että jokainen varhaiskasvatuksen ammattilainen löytää kevään kiireessä hetken pysähtyä. Katsoa, kuunnella ja iloita siitä, mitä olemme yhdessä saavuttaneet.

Varhaiskasvatuksen opettajan työ on vastuullista ja vuorovaikutteista – sydämellistä työtä, jossa jokainen päivä on erilainen. Arkea, jossa pienet hetket, kuten hymy, oivallus tai halaus, ovat suuria. Mutta se on myös työtä, joka vaatii paljon. Kesä tarjoaa tilan hengähtää, selkeyttää ajatuksia ja valmistautua uuteen. Ehkä jossain vaiheessa mieleen hiipii jo ajatus syksystä ja uusista tarinoista. Mutta ei vielä. Nyt on lupa levätä.

Kiitos sinulle – jaksamisesta, läsnäolosta ja siitä, että teet työtä, jolla on merkitys. Nyt on sinun aikasi levätä.

Nauti kesästäsi – olet sen ansainnut.