VARHAISKASVATUKSEN OPETTAJIEN LIITON VOL RY:N
JÄSENYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

I LUKU
NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA

Nimi ja kotipaikka
1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Varhaiskasvatuksen Opettajat ry.

Yhdistyksen kotipaikkana on Tampere.
Yhdistyksen toiminta-alueena on Tampereen kunta.

Tarkoitus
2 Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää jäsenensä valvomaan taloudellisia,

sosiaalisia, ammatillisia, koulutuksellisia ja oikeudellisia etujaan.
Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Toiminnan muodot
3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

3.1 Tukee neuvoin ja ohjein jäseniään ja heidän etujaan valvovia

edunvalvontatyössä.

3.2 Tekee esityksiä, aloitteita ja antaa lausuntoja.
3.3 Järjestää jäsenilleen kokous-, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia.
3.4 Voi järjestää jäsenilleen vapaa-ajan virkistystoimintaa.
3.5 Tiedottaa jäsenilleen ja tiedotusvälineille.
3.6 Voi harjoittaa varhaiskasvatuksen opettajan ammattiin ja

järjestötoimintaan liittyvää julkaisutoimintaa.
3.7 Vaikuttaa toimialueellaan lapsen asemaa koskevaan
päätöksentekoon ja toimii varhaiskasvatuksen asiantuntijana.
3.8 Voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää

omaisuutta.

3.9 Pyrkii muilla samantapaisilla keinoilla saavuttamaan

tarkoituksensa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia
asianomaisella luvalla sekä ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.
Yhdistys on Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto VOL ry,
Småbarnspedagogikens Lärarförbund SLF r.f.:n
jäsenyhdistys. Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto VOL ry,

2

Småbarnspedagogikens Lärarförbund SLF r.f.:stä käytetään näissä
säännöissä nimitystä liitto.
Yhdistys kuuluu toiminta-alueellaan jäsenenä myös Opetusalan
Ammattijärjestö OAJ ry, Undervisningssektorns Fackorganisation rf:n
paikallisyhdistykseen ja/tai alueyhdistykseen.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Undervisningsektorns Fackorganisation
rf:stä käytetään näissä säännöissä nimitystä järjestö.

II LUKU
JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
Jäsenlajit
4 Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, pedagogisia jäseniä,

eläkeläisjäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä.

Varsinainen jäsen
5 Yhdistyksen varsinaisena jäsenenä voi olla varhaiskasvatuksen opettaja-,
lastentarhanopettaja-, kasvatustieteen kandidaatti- tai kasvatustieteen
maisteritutkinnon tai näitä vastaavan ja kelpoisuuden tuottavan tutkinnon
suorittanut henkilö, tai henkilö, joka työskentelee varhaiskasvatuksen tai
opetuksen kasvatus-, opetus-, asiantuntija- tai johtotehtävissä.
Hallitus hyväksyy varsinaiset jäsenet hakemuksen perusteella. Hakijalla on
oikeus hakea hallituksen hylkäävään päätökseen muutosta yhdistyksen
kokoukselle osoitetulla valituskirjelmällä 30 vuorokauden kuluessa saatuaan
tiedon hylkäämispäätöksestä. Asia käsitellään seuraavassa yhdistyksen
kokouksessa.
Varsinainen jäsen maksaa yhdistykselle jäsenmaksua, jonka suuruus ja
kantotapa määrätään yhdistyksen syyskokouksessa. Jäsenmaksu määräytyy
yhdistyksen vuosikokouksen päätöksen mukaisesti prosentuaalisena
osuutena jäsenen ennakonpidätyksen alaisista kokonaisansioista.
Yhdistyksen kokous voi myös päättää varsinaisilta jäseniltä perittävästä
ylimääräisestä jäsenmaksusta. Ylimääräinen jäsenmaksu voi olla korkeintaan
kolminkertainen verrattuna varsinaiseen jäsenmaksuun.

Pedagoginen jäsen

3
6 Yhdistyksen pedagogisena jäsenenä voi olla henkilö, joka on kiinnostunut
yhdistyksen toiminnasta, mutta ei täytä varsinaiselle jäsenelle asetettuja
vaatimuksia.
Pedagogisella henkilöjäsenellä ei ole yhdistyksessä äänioikeutta eikä hän voi
toimia yhdistyksen hallituksen jäsenenä.
Hallitus hyväksyy pedagogiset jäsenet hakemuksen perusteella.
Pedagoginen jäsen maksaa yhdistykselle jäsenmaksua, jonka suuruus ja
kantotapa määrätään yhdistyksen syyskokouksessa.

Eläkeläisjäsen
7 Siirtyessään työelämästä eläkkeelle yhdistyksen varsinainen jäsen voi liittyä

yhdistyksen eläkeläisjäseneksi.
Eläkeläisjäsenellä ei ole yhdistyksessä äänoikeutta eikä hän voi toimia
yhdistyksen hallituksen jäsenenä.
Hallitus hyväksyy eläkeläisjäsenet hakemuksen perusteella.
Eläkeläisjäsen maksaa yhdistykselle jäsenmaksua, jonka suuruus ja
kantotapa määrätään yhdistyksen syyskokouksessa.

Kannatusjäsen
8 Yhdistyksen kannatusjäsenenä voi olla henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,

joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa.
Kannatusjäsenellä ei ole yhdistyksessä äänoikeutta eikä kannatusjäsen voi
toimia yhdistyksen hallituksen jäsenenä.
Hallitus hyväksyy kannatusjäsenet hakemuksen perusteella.
Kannatusjäsen maksaa yhdistykselle jäsenmaksua, jonka suuruus ja
kantotapa määrätään yhdistyksen syyskokouksessa.

Kunniajäsen
9 Yhdistyksen kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on huomattavalla

tavalla edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteutumista.
Kunniajäsenellä ei ole yhdistyksessä äänoikeutta eikä hän voi toimia
yhdistyksen hallituksen jäsenenä.
Kunniajäsenet kutsuu yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä.

4

Kunniajäsen ei maksa yhdistykselle jäsenmaksua.

Yhdistyksestä eroaminen
10 Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Eroaminen astuu voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterikuukauden
päättyessä.

Yhdistyksestä erottaminen
11 Hallitus voi erottaa yhdistyksestä jäsenen, joka:

- on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen
liittymällä sitoutunut,
- on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut yhdistystä, tai
- ei enää täytä jäsenyydelle näissä säännöissä asetettuja ehtoja
Jos erottamisen syynä on muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, jäsenelle on
varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöksen tekemistä.
Jäsen voi hakea erottamispäätökseen muutosta jättämällä hallitukselle
valituskirjelmän, joka on osoitettu yhdistyksen kokoukselle 30 vuorokauden
kuluessa saatuaan tiedon erottamispäätöksestään. Tällöin yhdistyksen
kokous tekee asiasta lopullisen päätöksen.
Erottaminen astuu voimaan valitusajan mentyä umpeen tai yhdistyksen
kokouksen vahvistettua hallituksen tekemän erottamispäätöksen.
Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka on laiminlyönyt erääntyneen
jäsenmaksunsa suorittamisen kuukauden ajan.

III LUKU
PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

5

Toimielimet
12 Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous ja sen

toimeenpanovaltaa käyttää hallitus.
Yhdistyksen kokoukset ovat sääntömääräisiä kokouksia ja ylimääräisiä
kokouksia.
Sääntömääräisiä kokouksia ovat vuosittain maalis-toukokuussa pidettävä
kevätkokous ja syys-marraskuussa pidettävä syyskokous. Ylimääräinen
kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, hallitus katsoo sen
tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
kirjallisesti vaatii hallitukselta erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Yhdistyksen kevätkokous
13 Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

A. Kokouksen järjestäytyminen

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
2. Valitaan pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Päätetään kokouksen työjärjestys

B. Varsinaiset kokousasiat

5. Käsitellään hallituksen antama kertomus edellisen vuoden
toiminnasta
6. Käsitellään edellisen vuoden tilit ja päätetään tilinpäätöksen
vahvistamisesta
7. Käsitellään toiminnantarkastajan lausunto ja päätetään
vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
9. Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireellisiksi ¾
määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen huomioon
yhdistyslain 24. pykälän määräykset

Yhdistyksen syyskokous
14 Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

A. Kokouksen järjestäytyminen

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
2. Valitaan pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Päätetään kokouksen työjärjestys

B. Varsinaiset kokousasiat

6
5. Päätetään yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavaksi
kalenterivuodeksi
6. Päätetään seuraavana kalenterivuonna hallituksen
puheenjohtajalle ja hallituksen jäsenille maksettavista
kokouspalkkioista ja kulukorvauksista sekä tilintarkastajien
palkkioista
7. Päätetään seuraavan kalenterivuoden aikana varsinaisilta
jäseniltä, pedagogisilta jäseniltä, kannatusjäseniltä ja
eläkeläisjäseniltä perittävän jäsenmaksun suuruus ja
kantotapa
8. Päätetään yhdistyksen talousarvio seuraavaksi
kalenterivuodeksi.
9. Valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja kahdeksi
seuraavaksi kalenterivuodeksi
10. Päätetään joka toinen vuosi hallituksen varsinaisten ja
varajäsenten lukumäärästä näiden sääntöjen 18. pykälän
mukaan
11. Valitaan joka toinen vuosi hallituksen varsinaiset jäsenet ja
heille kullekin henkilökohtainen varajäsen
12. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa ja tilejä
13. Päätetään yhdistyksen kokouksen koollekutsumisen tavasta
näiden sääntöjen 15. pykälän mukaan
14. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
15. Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireellisiksi ¾
määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen huomioon
yhdistyslain 24. pykälän määräykset

Kokouskutsu
15 Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus.

Hallitus kutsuu yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen koolle viimeistään
kymmenen (10) päivää ennen kokousta ja ylimääräisen kokouksen
viimeistään viisi (5) päivää ennen kokousta.
Kutsu yhdistyksen kokoukseen on toimitettava yhdistyksen jäsenille heidän
ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen. Lisäksi kutsu voidaan julkaista
yhdistyksen, liiton tai järjestön lehdessä, yhdistyksen, liiton tai järjestön
verkkosivuilla tai some-kanavilla, tai toimittaa kirjeenä jäsenten ilmoittamaan
kotiosoitteeseen.

Aloite
16 Jäsenellä on oikeus tehdä sääntömääräiselle kokoukselle aloite. Aloite
osoitetaan yhdistyksen kokoukselle ja toimitetaan hallitukselle syyskokousta
varten elokuun alkuun mennessä ja kevätkokousta varten helmikuun alkuun
mennessä.

7

Hallituksen on tuotava asianmukaisesti tehty aloite kokouksen käsiteltäväksi
omalla lausunnollaan varustettuna.

Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa
17 Jäsenen on käytettävä äänioikeuttaan henkilökohtaisesti. Sitä ei voi siirtää

toiselle valtakirjalla.
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta seuraavia
tapauksia:
- näiden sääntöjen pykälän 13 kohdassa 9, pykälän 14 kohdassa 15 ja
pykälissä 25 ja 26 mainitut asiat.
- asiaäänestyksessä äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen
puheenjohtajan kanta
- henkilövaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa
Kokouksessa asiaäänestyksessä käytetään suljettua lippuäänestystä, kun sitä
kannatetusti vaaditaan. Henkilövaalissa käytetään aina suljettua
lippuäänestystä, kun ehdokkaita on enemmän kuin täytettäviä paikkoja.

Hallituksen kokoonpano
18 Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 3 - 10 varsinaista jäsentä.

Jokaisella varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen toimikausi on kahden (2) kalenterivuoden mittainen ja se alkaa
valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta.

Hallituksen kokoukset
19 Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan, kutsusta. Kokous on myös kutsuttava koolle, jos
vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä puheenjohtajalta kirjallisesti vaatii.
Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan
luettuna paikalla on yli puolet hallituksen jäsenistä.

Hallituksen tehtävät
20 Hallituksen tehtävänä on muun muassa:

8

20.1 johtaa yhdistyksen toimintaa
20.2 edustaa yhdistystä
20.3 kutsua koolle yhdistyksen kokous ja valmistella siinä käsiteltävät

asiat

20.4 valmistella liiton sääntöjen muuttamisesta johtuvat yhdistyksen
sääntömuutokset ja huolehtia esityksen käsittelystä yhdistyksen
kokouksessa

20.5 toimittaa yhdistyksen sääntömuutos liiton hyväksyttäväksi
20.6 panna toimeen neuvoa-antava jäsenäänestys
20.7 panna toimeen liiton säännöissä määrätty liiton jäsenäänestys

liiton vaalijärjestyksen mukaisesti

20.8 panna täytäntöön yhdistyksen kokouksen tekemät päätökset
20.9 valita toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan
varapuheenjohtaja ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteeri
20.10 valita muut toimihenkilöt, toimikunnat ja työryhmät sekä määrätä

näiden tehtävät

20.11 määrätä ottamiensa toimihenkilöiden palkkioista ja

kulukorvauksista talousarvion puitteissa
20.12 hyväksyä yhdistyksen uudet jäsenet
20.13 erottaa yhdistyksen jäsenet
20.14 hoitaa yhdistyksen varoja ja omaisuutta ja huolehtia kirjanpidosta

ja tilinpäätöksen valmistumisesta

20.15 ryhtyä muihin samantapaisiin toimenpiteisiin yhdistyksen

tarkoituksen toteuttamiseksi.

Nimenkirjoittaminen
21 Yhdistyksen nimenkirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja

taloudenhoitaja aina kaksi yhdessä.

Jäsenäänestys
22 Yhdistyksessä voidaan panna toimeen neuvoa-antava jäsenäänestys.
Päätöksen jäsenäänestyksestä voi tehdä joko yhdistyksen kokous tai hallitus.

IV LUKU
MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
Tili- ja toimintakausi
23 Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla
valmiina toiminnantarkastajalle jätettäväksi helmikuun 15. päivään mennessä.

Toiminnantarkastus

9
24 Yhdistyksellä on yksi toiminnantarkastaja ja hänellä henkilökohtainen
varahenkilö. Toiminnantarkastajalla tulee olla tehtävän kannalta riittäväksi
katsottava asiantuntemus.
Yhdistyksen tilejä ja toimintaa tarkastamaan valitun toiminnantarkastajan tulee
toimittaa kertomus toiminnantarkastuksesta viimeistään kolmen viikon kuluttua
saatuaan tiedon tilinpäätöksen valmistumisesta.
Kertomus toiminnantarkastuksesta toimitetaan hallitukselle ja osoitetaan
yhdistyksen kokoukselle. Kertomuksen tulee sisältää ehdotus
vastuuvapauden myöntämisestä tai epäämisestä sekä ehdotus niistä
toimenpiteistä, joita toiminnantarkastaja mahdollisesti ehdottaa.

Sääntöjen muuttaminen
25 Näitä sääntöä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksessa, jos asiasta on

mainittu kokouskutsussa.
Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan ¾ (kolmen neljäsosan) määräenemmistö
annetuista äänistä.
Sääntöjen muutos astuu voimaan vasta, kun liitto on sen hyväksynyt.

Yhdistyksen purkaminen
26 Yhdistys voidaan purkaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jos asiasta on

mainittu kokouskutsussa.
Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan ¾ (kolmen neljäsosan) määräenemmistö
annetuista äänistä.

27 Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, luovutetaan sen omaisuus liitolle sen
jälkeen, kun mahdolliset velat on maksettu. Jos liittoa ei ole, luovutetaan
omaisuus yhdistyksen viimeisen kokouksen tarkemmin määrittelemällä tavalla
sääntöjen 2. pykälässä mainitun tarkoituksen edistämiseen yhdistyksen
toiminta-alueella.

Saavutettujen oikeuksien säilyminen
28 Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan

saavutetut oikeudet säilyvät.